Uni Kiponoja
Uni Kiponoja 12-30.8.2026
Olen Uni Kiponoja (s. 1986), kuvataiteilija, esitystaiteilija ja sosiologi. Asun ja työskentelen osin Raumalla, osin Kankaanpäässä. Taiteelliselta ilmaisultani olen monialainen, rohkea, räiskyvä ja kulmikaskin. Tunnelman luominen on erityistaitoni taiteilijana. Tapaan töissäni ohjata katsojia kohti sitä, mitä teoksissani ei ilmaista aivan suoraan.
Opiskelen par’aikaa kuvataiteilijan muodollista pätevyyttä Satakunnan ammattikorkeakoulussa, Kankaanpään kampuksella. Kuvataiteilijuuden lisäksi olen yhteiskuntatieteiden maisteri, sosiologi vuosimallia 2020. Opiskelin yliopistoaikoinani myös opettajaksi (v. 2021), ja jatkoin opintoja lisäkouluttautumalla ratkaisukeskeiseksi lyhytterapeutiksi (v. 2022). Opinnollinen taustani vaikuttaa taiteeseeni vahvasti. Pyörittelen taiteeni teemoina paitsi yhteiskunnallisia, myös poliittisia ja toisaalta niin kulttuurisia kuin yksilötason psykologisia ilmiöitä. Lisäksi eräs rakkaista teemoista, jota taiteessani käsittelen, on mystiikka ja esoteria.
Kuvataiteen saralla tekniikoista käytössäni ovat erityisesti öljy- ja akryylimaalaus, taidegrafiikka sekä erilaiset yhdistelmätekniikat. Taidevalokuva ja videomuotoinen mediataide ovat niin ikään ilmaisuni kanavia. Installaatioissani käytän sekä itse tuotettua materiaalia, että hylättyä, jätteeksi luokiteltavaa ja kierrätysesineistöä. Lisäksi sävellän musiikkia teoksiini. Kaiken kaikkiaan pyrin herättämään taiteellani ensisijaisesti affekteja, ja vasta toissijaisesti tulkintoja. Koen onnistuneeni taiteilijana, kun katsojan pitää palata teokseni pariin, oli se missä muodossa tahansa.
Teoksiani on päässyt näkemään viimeisten vuosien aikana yhteis- ja ryhmänäyttelyissä Porissa, Raumalla, Kankaanpäässä ja Helsingissä. Galleria Kissaniityn Oma huone näyttely on ensimmäinen soolonäyttelyni.
Oma huone esittelee teoksia, joiden tekoprosesseissa on tutkittu yksityisen ja julkisen rajamaastoja, sitä, mikä näkyy yksilön ulkopuolelle, mitä sinne näytetään, mitä sinne ulkopuolelta oletetaan näytettävän, ja mitä sinne ei ehkä haluta näkyvän. Näyttely rakentaa teoksista erään yksilön, ehkä autofiktiivisen tai täysin fiktiivisen, vuorokauden aikoja imitoivan narratiivin. Vuorokauden ajat ovat samalla tuon hahmon identiteettiprosessi, ajatus- ja kokemusmaailman evoluutio. Esillä olevat teokset ovat pääosin maalauksia, mutta joukossa on myös veistoksia ja yksi installaatio. Lisäksi esillä sekä oheismyynnissä on taidegrafiikkaa eri metodein valmistettuna.
